Mistä ikkunoihin tulee valkoista huonosti irtoavaa likaa? Voisiko se olla sitä saamaa ainetta, jota ruiskutetaan keväisin teille? Hiukkaspubiin saapuneen kevsiivouksen tehneen kysymyksistä lähti liikkeelle vilkas keskustelu keväisestä katupölystä. Hiukkaspubin katupölyasiantuntijoiksi oli kutsuttu Anu Kousa YTV:ltä, Minna Väkevä Halton Oy:stä ja Kaarle Kupiainen Nordic Envicon Oy:stä. Kaikilla kutsutuilla on takanaan väitöskirja pienhiukkasalalta ja vuosien työkokemus. Paikalle saapuneilla oli muillakin perustietämystä pienhiukkasista, joten termit kuten PM10 eiv kaivanneet lisäselvitystä vaan pääsimme suoraan asiaan.

Alustuspuheenvuorossaan Kaarle Kupiainen kertoi katupölyn syntymekanismista ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Hiukkaset kertyv tienpintaan talven aikana ja nousevat ilmaan tien pinnan kuivuttua keväällä liikenteen ja tuulen mukana. Teille levitettävä sora on pestyä joten pienhiukkaset, jotka kevään tullen irtoavat tienpinnasta ovat murskaantunutta hiekoitussoraa ja kulunutta tienpintaa. Erityisesti nastarenkaat rouhivat tietä ja soraa talven aikana. Keväisin ennen lopullista teiden sulamista teille saatetaan levittää kalsiumkloridiliuosta vähentämään pölyämistä. Sitä oliko ikkunanpesijän havaitsema valkoinen lika juuri tuota kalsiumkloridia, ei Kaarle osannut varmuudella sanoa.  
 
Minna Väkevän erikoisalaa ovat ilmanpuhdistus ja pienhiukkasten kulkeutuminen sisiloihin.  Yleisimm tuloilmanpuhdistimet perustuvat mekaaniseen tuloilman suodatukseen, jolloin kevään tullen suodattimien täyttyessä pölystä ne toimivat paremmin kuin puhdas suodatin. Samalla kuitenkin suodattimen aiheuttama virtausvastus nousee ja mahdollisten ohivirtausreittien merkitys kasvaa. Kun ilma ei kulje suodattimen kautta, pääsev pienhiukkaset suoraan sisäilmaan. Keskeisessä roolissa ilmasuodatuksessa on nykyään energiatehokkuus. Minna muistutti kuitenkin, ettei energiatehokkuutta tarkasteltaessa pitäisi unohtaa hyvää sisäilmanlaatua.  

YTV:n ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa kertoi YTV:n roolista ilmanlaadun mittaajana ja tiedonvälittäjänä. YTV:llä on pääkaupunkiseudulla useita mittausasemia teiden varsilla ja asuinalueilla mittaamassa ilmanlaatua: kaasumaisia epäpuhtauksia ja erikokoisia hiukkasia.  Vuositasolla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat (PM10) alhaisia, mutta vuorokausitasolla pitoisuudet saattavat olla korkeita etenkin katupölykaudella. Helsingissä vuorokausitason raja-arvo ei ole ylittynyt kahtena viime vuonna, vaikka pölyisiä päiviä onkin ollut runsaasti. Kevpöly ei ole vain suurten kaupunkien ongelma, vaan myös pienissä kaupungeissa ja taajamissa PM10-pitoisuudet ovat keväällä korkeampia kuin esim. Vantaan Tikkurilassa. Terveille ihmisille keväinen katupöly on lähinnä ärsytys- ja viihtyisyyshaitta, mutta hengityssairaille se lisäksi aiheuttaa hengitysoireita ja heikentää keuhkojen toimintakykyä.

Alustusten jälkeen sai olla valppaana, mikäli halasi kysymysvuoroa, sillä keskustelu eteni vauhdilla, ja pian olikin aika kiittää osallistujia ja lähteä ulos haistelemaan kevilmaa.

 

Martta Toivola
Hiukkasfoorumin projektipäällikkö

Seuraava Hiukkaspub järjestetään alkusyksystä.